Lomalta paluu

Hei! Lomalta paluu tuntuu hienolta! En varsinaisesti nauti lomani loppumista, mutta mukavaa päästä taas puuhastelemaan omia projekteja töitteni ohella. Nyt tuli onneksi saatua vähän enemmän aurinkoa Espanjan rannoilta ja olen innoissani taas blogini pyörittämisestä. Haluaisin jakaa teidän kanssa lomatunnelmia kuvien välityksellä ja kertomalla hieman millainen ruokapuoli Espanjassa tällä kertaa sain maistaa.

Poleo - Puolan minttu - Mentha pulegium

Espanjalaisittain Poleo eli Puolan minttu on yksi suosikkikasveistani! Sitä käytetään kuin tavallistakin minttua makeiden ruokien koristeena ja haudutettuna teenä. Poleossa on vahva piparminttumainen tuoksu ja parhaat osat käytettäväksi ovat juurikin nämä laventelimaiset kukat. Poleon lehdet ovat pieniä, mutta jos kasviin koskee niin siitä lähtee äkkiä voimakas eteerinen mintun tuoksu. Suomessa tätä kasvia ei luonnossa esiinny (ainakaan tilastojen mukaan), mutta puutarhaliikkeistä saattaa saada siemeniä, joita voi pihamaallaan kasvattaa. Viime vuonna vierailun aikana poikaystäväni keräsi purkillisen kotiin vietäväksi ja purkin pohjalle oli jäänyt pienen pieniä siemeniä. Hän on kova viherpeukalo ja mitä tahansa istuttaakin niin aina on meidän kotona kasvanut. Poikaystävä oli myöhemmin ruukkuihin istuttanut näitä siemeniä ja tänä kesänä meillä onkin jo aikamoinen sato! Osa alkoivat jopa kukkia :)

Kuvassa näkyvät kasvit ovat Cañete ala real-nimisen pienen vuoristokylän läheisyydestä. Viime vuonna poikaystäväni lähti patikoiden etsimään kyseistä kasvia ja oli löytänyt juuri sopivan paikan, jossa poleo näytti viihtyvän isoin joukoin. Tänä vuonna sisämaassa oli menossa kova lämpöaalto, joten päivällä liikkuminen ulkona ei ollut mahdollista (yli +40 astetta ilman tuulta). Illalla seitsemän jälkeen uskalsi lähteä ulos, mutta aurinko ehti laskea ennen yhdeksää, jolloin patikoimisesta ei olisi tullut mitään. Poikaystäväni isä ystävällisesti vei meidät autolla sadonkorjuuseen. Tänä vuonna poleota kasvoi niityt täynnä! Oli kaunista katseltavaa ja räpsinkin ison määrän kuvia :)

Poleon voisi luokitella myös lääkekasviksi. Sillä on vahva lääkekasvin tuoksu ja naiset ovat sitä käyttäneet omiin kuukausikiertoihin. Sitä ei siksi suositella raskaana oleville naisille keskenmenon mahdollisuuden takia. Poleo on myös kamomillan tavoin rauhoittava ja tuoksu avaa tukkoisenkin nenän. Kasvin voi keittää teeksi suoraan poimimisen jälkeen tai kuivattaa ja keittää jälkikäteen. Vahvaa teetä saa tuoreista kasveista, mutta kuivattunakin tuoksu jää keittiöön pitkäksi aikaa keittämisen jälkeen.

Hedelmät

Minun tulee niin ikävä espanjalaisia hedelmiä! Samanlaisia ei kyllä Suomessa saa... Söimme viikunoita suoraan puusta ja hedelmätoreilta ostettiin pilkkahintaan viinirypäleitä, nektariineja, paraquaiyoja ja kirsikoita. Söimme kilotolkulla sokerintäyteisiä hedelmiä aina kuin vain ehdittiin. Viikunoita tulee erityisen ikävä, koska Suomeen ne tuodaan raakoina eikä ne maistu lähellekään yhtä hyviltä kuin oikeasti kypsyneet viikunat. Viikunoista olisi voinut tehdä hilloja ja laittaa sellaisenaan kakkujen koristeeksi. Olen vähän kateellinen etelässä asuville ihmisille, he kun saavat kaiken läheltä ja heti tuoreena. Toki meilläkin päin on omat kasvinsa, jotka tuodaan läheltä ja tuoreena, mutta ne ovatkin vähän karumpaa sorttia.

Kala ja liha

Minulla ei ole ikävä kyllä kalasta kuvaa otettuna Canonilla, mutta halusin nostaa tämän siitä huolimatta. Kalat ja merenelävät olivat tietysti yhtä herkkua Välimeren rannalla. Samanlaista ei täältä saa, muuta kuin ehkä pakastettuna. Söin katkarapuja varmaan joka toinen päivä kun poikaystäväni isä osti niitä jääkaappiin tietäen, että pitäisin niistä. Muitakin kaloja sain maistella. Paljon valkolihaista kalaa salaatin tai vihannesten kanssa. Ravintoloissa sai aina maukasta ruokaa ja laitoinkin kuvan aikaisemmin suuresta kalamaistelulautasesta Instaan. Menussa väitettiin sen olevan kahdelle hengelle, mutta siitä olisi tullut kylläiseksi vaikkapa neljä ihmistä. Liharuokiakin oli paljon tarjolla, mutta mahdollisuuksien mukaan valitsin kalan. Vuoristokylässä tosin jouduin maistelemaan erilaisia liharuokia, kun kala ei välttämättä ollut ihan tuoreimmillaan. Saimme paljon kotoisaa ruokaa sukulaisilla kuten linssikeittoa, paellaa ja vihanneshöystöä. Espanjan huono puoli onkin lihominen kaikkien näiden herkkujen ääressä. Suomeen päästyään olemme olleet salaattilinjoilla ilman sen ihmeempiä herkkuja (vain viikonloppuisin ollaan jotain pientä herkkua nautittu).